Kirjoittaja on vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yhdenvertaisuus-yksikössä sekä väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan aiheena on kulttuuriharrastusten yhteydet terveyteen, hyvinvointiin ja elinikään.
Tukimuskarissa istuu vierekkäin kaksi pientä tyttöä: toinen pienempi, toinen jo vähän isompi, oma tyttöni. Pienemmällä on sisäkorvaistute ja kuulolaite, jotta hän kuulisi musiikin. Isommalla on vastamelukuulokkeet, jotta hän ei ylikuormittuisi kovista äänistä. Huomaan ajattelevani, että vähän tasaisemminkin olisi kuuloresurssit voinut syntymässä jakaa. Iloinen odottava tunnelma ja helpotus molemmille sopivien apuvälineiden löytymisestä kuitenkin vie voiton harmitukselta.
Muskari alkaa. Pieni tyttö riisuu kuulolaitetta, koska kuuleminen vielä hämmentää ja jännittää. Isompi on mukana niin innoissaan, ettei malttaisi pitää kuulokkeitaan. Moninainen musikanttijoukko laulaa lauluja, tanssahtelee rytmirinkulasta kiinni pitäen, kokeilee erilaisia soittimia. Osa vanhemman sylissä, osa omalla tuolilla ja välillä vähän lattiallakin.
Tapaamisten edetessä alkaa tapahtua ihmeitä. Pieni tyttö ei enää säikähdä musiikkia. Hän katsoo soittimeen päin, taitaa hymyilläkin. Isompi innostuu musiikin ohella muskarissa käytettävistä viikonpäiväväreistä ja tukiviittomista. Hänen puheensa alkaa olla vivahteikkaampaa, lauserakenteet pitempiä ja moninaisempia.
Musiikilla näyttää olevan voimakas kuntouttava vaikutus molempiin.
Musiikin aivoja kuntouttavia ja kielen kehitystä tukevia vaikutuksia on tutkittu ja todettu myös tieteellisesti. Musisoinnin on havaittu lisäävän lasten sanojen erottelua ja äänteiden käsittelyä. Aivovamman saaneet aikuiset taas ovat kuntoutuneet nopeammin musiikin avulla. Väestötasolla on todettu musiikin ja muidenkin kulttuuriharrastusten ennustavan parempaa terveyttä ja pidempää elinikää. Oikea-aikaisella kuulon kuntouttamisella ja tarvittavien apuvälineiden ja keinojen löytämisellä voidaan tukea kuulovammaisen lapsen tai nuoren osallisuutta näihin harrastuksiin.
Suomeen on valmisteltu kansallinen lapsistrategia. Sen myötä hallitus sitoutuu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, vahvistamaan lasten hyvinvoinnin tietopohjaa sekä edistämään lapsibudjetointia ja lasten ja nuorten osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa strategian osahankkeita muun muassa yhdenvertaisen saavutettavuuden ja syrjinnän ehkäisyn osalta.
Kulttuuriharrastuksesta osalliseksi pääseminen voi innostaa ja johtaa jopa ammattiin. Olen ilolla seurannut kuuron räppärin Signmarkin ja näyttelijä Silva Belghitin menestystä omilla taiteenaloillaan. Kuulon kuntouttamisen ohella saavutettavuus ja syrjivien rakenteiden sekä asenteiden poistaminen on ensiarvoisen tärkeää kuurojen tai kuulovammaisten lasten ja nuorten kannalta.
Toivon, että tuleva kesä on lämmin, osallistava ja sopivasti kulttuurintäyteinen meille kaikille!
Tellervo Nenonen