Eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtaja, Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Mikaela Nylander puhuu yli kolmentoista vuoden kansanedustajakokemuksella kaikkien lasten yhtäläisten oikeuksien puolesta.
Teksti Jukka Vuorio
(Juttu on julkaistu Nappi-lehden numerossa 2/2016)
Keväisenä arkipäivänä Mikaela Nylander ottaa Nappi-lehden vastaan eduskunnan lisärakennuksen kahvilassa. Kansanedustajat viettävät nyt ison osan ajastaan lisärakennuksen tiloissa, sillä päärakennus on pitkään kestävässä remontissa.
Eduskunnan uudelleenrakennus ja remontointi eivät kuitenkaan estä työskentelyä, ja Nylanderin ajatuksissa ovatkin ajankohtaiset politiikan suuret linjat.
Nyt kokeneen kansanedustajan mielessä on, kuinka suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan integroitua ne ihmiset, jotka tulevat tänne hakemaan apua.
–Maahanmuutto on koko ajan tosi iso asia. Ja työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät linjaukset ovat myös todella tärkeitä. Kun eduskuntaryhmä kokoontuu, niin nämä asiat ovat sellaisia, joista eniten puhumme.
Koko maata etenkin netissä puhuttavan maahanmuuton lisäksi Nylander pohtii ja käsittelee valiokuntatyön kautta jatkuvasti myös varhaiskasvatuksen asioita. Päivähoidon valtakunnallinen laatu ja toiminnan puitteet määräytyvät pitkälti sivistysvaltiokunnan työssä.
–Istun sivistysvaliokunnassa, joten kaikki kysymykset, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja nuorisoon tulevat käsittelyyn sinne. Tähän kuuluvat myös varhaiskasvatuksen asiat. Ja ne ovat puhuttaneet paljon, sillä juuri tällä hetkellä käsitellään esimerkiksi asiakasmaksulakia, jossa nyt ehdotetaan, että kunta voisi periä isompaa maksua varhaiskasvatuksesta.
Jotta poliitikot voisivat vaikuttaa asioihin, he tarvitsevat usein konkreettisia tutkimuksia, joiden tuloksiin vedota. Se on uskottavaa sekä poliitikon itsensä että edistettävän asian kannalta. Siksi Nylander pitää tärkeänä, että viime vuosina on valmistunut opetukseen liittyviä tutkimuksia.
–On aivan loistavaa, että on tehty tutkimuksia, muistaakseni vuonna 2014 opetushallituksen tutkimus koululaisista ja siitä, minkälaista tukea he tarvitsevat. Ja nyt Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) teki tutkimuksen siitä miten kielelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat opetussuunnitelmassa. Tutkimusten ansiosta me tiedämme, että tilanne ei ole hyvä. Monien lasten kohdalla tilanne ei ole edes tyydyttävällä tasolla. Jos viranomaiset itse toteavat, että varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja päiväkodeissa on puutteita, niin asialle on saatava tehtyä jotakin.
Heikentääkö hallitus päiväkotejakin?
Kuluvalla hallituskaudella Suomessa on totuteltu lähes kaikkia aloja ja sektoreita koskeneisiin leikkauksiin. Höylä on osunut myös sosiaali- ja terveyspuolelle ja etenkin opetukseen. Voidaanko päiväkodeiltakin lähitulevaisuudessa leikata?
–Tälläkin hetkellä sitä tapahtuu. Hallitus mahdollisti, että voidaan suurentaa ryhmäkokoja. Se ei ole suora leikkaus, mutta on selvä heikennys laatuun. Kun näitä heikennyksiä tehdään, ne aina eniten kärsivät ne lapset, jotka tarvitsevat eniten tukea. Ja jos asiakasmaksuja nyt korotetaan, niin se tuo kunnille lisää tuloja, mutta on käänteisesti pois lasten vanhemmilta. Minusta oli myös väärin, että hallitus avasi kunnille mahdollisuuden kajota subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, eli että lapsi saisi vain 20 tuntia viikossa päivähoitoa. Koko ajan tehdään monenlaisia heikennyksiä.
Nylander on kotoisin Porvoosta ja on Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hänen tietoonsa ei ole kantautunut akuutteja ongelmia Porvoon kuulovammaisten lasten päiväkotipaikkojen suhteen. Yhteyksiä Porvoon kuuroihin hän pitää säännöllisesti tapaamalla alueen kuuroja aikuisia.
–Porvoon tilanne kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten osalta ei ole parempi eikä huonompi kuin muissa Suomen kunnissa. En tunne erityisen hyvin Porvoon päiväkotien tilannetta, mutta voisin kuvitella, että ei siellä olla sen edistyksellisempiä kuin muissakaan kunnissa. Toisaalta en ole kuullut myöskään mistään akuutista tilanteesta Porvoossa. Tapaan säännöllisesti viittomakielisiä porvoolaisia aikuisia ja heidän kanssaan puhumme kyllä monenlaisista asioista, kuten esimerkiksi pulmat terveyskeskuksen ajanvarauksen kanssa.
Vuodesta 2003 saakka kansanedustajana toiminut Nylander kertoo, että kuulovammaisten lasten vanhempien yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet kevään 2014 jälkeen, jolloin Eduskunnan viittomakielten verkosto perustettiin.
–Viittomakielten verkoston myötä yhteydenottojen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Moni on huolestunut esimerkiksi viittomakielestä äidinkielen asemassa ja viittomakielen opetuksen vähyydestä. Yleisesti koulunkäynnistä kysytään ja kerrotaan paljon, samoin oppimateriaalien puutteellisuutta arvostellaan. Ja ymmärrän nämä huolet hyvin. Minulle tulevissa yhteydenotoissa ollaan muuten harvoin huolissaan sosiaali- ja terveyspuolesta, vaan kyllä ne usein liittyvät juuri opetukseen ja sen puutteisiin.
Ylelle enemmän viittomakielistä ohjelmaa
Myös Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä istuva Nylander on tyytyväinen siitä, että Ylen viittomakielisten ohjelmien näkyvyys etenkin lastenohjelmien osalta on pienessä nousussa. Esimerkiksi Pikku Kakkonen on aloittanut tarjoamaan ohjelmia myös viitottuna. Lisäksi haluttaisiin edelleen kehitystä Ylen viittomakieliseen uutis- ja ajankohtaistoimintaan.
–Se on äärimmäisen tärkeätä. Yle on määrätietoisesti kehittänyt viitotun ohjelman määrää. Ja sitä on kehitettävä vielä edelleen. Kulttuuritarjonta on osa viittomakielisen identiteettiä ja ehdottoman tärkeätä.
Nylanderin puheenjohtamassa Eduskunnan viittomakielten verkostossa on jäseniä kaikista puolueista, niin hallituksesta kuin oppositiostakin. Vaikka osapuolet ovat monessa asiassa napit vastakkain, Nylanderin mukaan hallituksen ja opposition välistä tavallista vastakkainasettelua ei kuitenkaan verkoston työssä tule esiin.
–Todella harvoin on mitään kiistelyn suuntaista, ei oikeastaan ollenkaan. Kuurojen liitto on aina läsnä, kun meillä on kokouksia. Olemme täysin riippuvaisia heidän asiantuntemuksestaan. Verkostomme yrittää yhdessä Kuurojen liiton kanssa ajaa asioita. Esimerkiksi keväällä tapasimme peruspalveluministeri Juha Rehulan, ja puhuimme sote-uudistuksesta ja miten viittomakielisten oikeudet huomioidaan siinä. Nyt viittomakielen kannalta tärkeitä ovat juuri sote-uudistus ja Ylen tulevaisuutta pohtiva työryhmä.
Nylanderin kolmentoista kansanedustajavuoden aikana kuulovammaisten asiat ovat Suomessa kehittyneet. Kansanedustajan näkemyksen mukaan kuulovammaisten asiat ovat läsnä politiikassa huomattavasti paremmalla tasolla kuin esimerkiksi reilut kymmenen vuotta sitten.
–Nyt asioista puhutaan ja asiat otetaan vakavasti. Oikeuksien toteutumisesta ja oppimateriaalien kehittämistä keskustellaan. Tässä auttoi myös edellisellä hallituskaudella säädetty viittomakielilaki. Ja nyt puhutaan jo, että kuinka nämä asiat huomioidaan sote-uudistuksessa. Yleisesti ottaen asenteet ovat menossa hyvään suuntaan.
Nylander on rkp:n eli Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja. Hänen mukaansa rkp tuntee tietynlaista sielujen sympatiaa viittomakielisiä kohtaan, koska kummatkin ovat kielivähemmistöjä.
–Me ymmärrämme mitä tarkoittaa olla kielivähemmistö. On järkyttävää, kun kielellisiä oikeuksia ei huomioida. Ruotsinkielisen vähemmistöjen edustajana tiedän, kuinka tärkeää vahva äidinkieli on. Koen, että on helppo samaistua siihen asemaan ja tunteeseen, missä monet viittomakieliset varmasti ovat.
Tämän lehden ilmestyessä kansanedustajien kesäloma on juuri alkamassa. Kesälomallaan kiireinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja aikoo keskittyä perheensä parissa olemiseen.
”Toivon, että saan olla perheeni kanssa saaristossa koko heinäkuun. Nautin eniten siitä, että kalenteri on tyhjä ja lasten ja perheen kanssa on vain vapaata yhdessäoloa.”
Mikaela Nylander
*s. 27.3.1970 Porvoo
*RKP:n kansanedustajana vuodesta 2003
*Eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtaja
*Sivistysvaliokunnan jäsen
*Ylen hallintoneuvoston jäsen
*Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Eduskunnan viittomakielten verkosto
*Perustettiin toukokuussa 2014
*Jäseniä kaikista eduskuntapuolueista
*Työskentelee tiiviissä yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa
*Tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä, parantaa viittomakieltä käyttävien asemaa yhteiskunnassa sekä edistää viittomakieliä koskevaa lainsäädäntöä ja välittää tätä koskevaa tietoa.
Nylanderin kirjallinen kysymys viittomakielestä opetus- ja kulttuuriministeriöön
Mikaela Nylander jätti toukokuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriöön kirjallisen kysymyksen viittomakielestä.
Kysymys kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Miten ministeriö aikoo varmistaa, että viittomakieliset oppilaat saavat tarvittavan opetuksen ja millaisia panostuksia tullaan tekemään opetuksen kehittämiseksi viittomakielen ja kirjallisuuden oppimäärässä perusopetuksessa ja siten varmistamaan viittomakielisten riittävä oman kielensä osaaminen?
Kysymys perusteluineen ja viittauksineen löytyy kokonaan osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_260+2016.pdf