(Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Nappi-lehden numerossa 3/2017)
Teksti Jukka Vuorio
Kuva Elina Penninkangas
Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa kertoo Suomessa olevan noin 700 ammattitutkinnon suorittanutta tulkkia, joista tällä hetkellä tulkkina työskentelee 450 ammattilaista. Tulkkausala on varsin naisvaltainen, Norppa arvioi SVT:n noin 600 jäsenestä noin 20:n olevan miehiä.
”Osa tulkeista opiskelee itselleen uutta ammattia. Se on ollut viime vuosina kasvava trendi. Se ei johdu pelkästään tästä uusimmasta kilpailutuksesta, vaan 2000-luvulla olleista kilpailutuksista. Työehdot ovat huonontuneet koko ajan.”
Moni tulkeista kokee työehtojen muuttuneen niin paljon, että jotkut kokevat jo toimeentulonsa vaarantuneeksi.
”Kyselyssämme selvisi, että alle 30 prosenttia tulkeista ei ollut suunnitellut alan vaihtoa.”
Ongelmista huolimatta vuosittain valmistuu noin 40 uutta viittomakielen tulkkia. Emilia Norpan mielestä siinä on ainakin puolet liikaa.
”Kaksikymmentäkin tuntuu olevan tällä hetkellä liikaa. Onneksi määrää on hieman laskettu, ja esimerkiksi Humak ei tänä syksynä perusta Kuopioon uutta tulkkiluokkaa.”
Norppa sanoo kuitenkin, ettei tilanteesta voi syyttää oppilaitoksia.
”Oppilaitosten on vaikea tehdä muutoksia nopealla aikataululla, eikä tilanne tietenkään ole opiskelijoidenkaan syytä. Se nyt kuitenkin on selvää, että uusia opiskelijoita ei tulisi houkutella tulkkipulalla ja varmalla työpaikalla, kuten joskus menneisyydessä on tehty.”
Tulkki kohtaa työssään sekä aikuisia että lapsia.
”Lasta voi jännittää, tai voi olla, ettei hän muuten jaksa keskittyä tulkkaukseen. Kyse on kontaktin saamisesta.”
Maahanmuuton ja kansainvälistymisen lisääntyminen näkyy myös tulkkien työssä, etenkin pääkaupunkiseudulla. Nyt yleistyvä tilanteet, joissa suomalaisen viittomakielen osaaminen ei välttämättä riitä.
”Nykyään tulkit kohtaavat työssään entistä useammin muualta kuin Suomesta kotoisin olevia, kielettömiä asiakkaita. Näissä tilanteissa olisi eduksi kaksi tulkkia, joista toinen olisi kuuro, siis natiivi viittomakielen puhuja.”
Eri maiden viittomakielet poikkeavat toisistaan siinä missä eri maiden puhututkin kielet.
“Erilaisissa kulttuureissa eleissäkin on eroja, joten viittomissa on vielä suurempia eroja. Sama viittoma voi eri kielissä tarkoittaa aivan eri asioita. Väärinymmärrysten mahdollisuus on valitettavasti todella suuri.”
Kesällä 2017 kuuloalan järjestöjen keskuudessa kuohutti Kelan päätös kilpailuttaa järjestämänsä tulkkauspalvelut.
Kesäkuussa 2017 KLVL ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Kuurojen Palvelusäätiö sr, Suomen Kuurosokeat ry, Svenska Hörselförbundet rf ja Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry jättivät yhteisen vetoomuksen Kelan tulkkauspalveluiden kilpailuttamisen keskeyttämiseksi.
Vetoomuksessaan järjestöt toteavat tulkkauspalvelun tuottamista koskevan hankinnan olevan monin tavoin epäonnistunut. Mahdollisella neljän vuoden sopimuskaudella nähdään yhteiskunnallisesti merkittävää vaikutusta kyseisten palveluiden laadun kehittymisen, palveluita tarjoavan ammattikunnan sekä kyseisiä palveluita hyödyntävien asiakkaiden kannalta.
Nykyisessä kilpailutuksessa markkinat lukitaan tietyille palveluntuottajille, jonka seurauksena monet muut saman ammattikunnan edustajat saattavat jäädä ilman oman alan töitä jopa neljäksi vuodeksi. Lisäksi sekä hankintalaki että laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta velvoittavat ottamaan huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuulemisen. Järjestöjen vetoomus toteaa olevan selvää, ettei palvelunkäyttäjien kuulemista ole otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla.
”Järjestöt ovat olleet yhteydessä Kelaan sekä yhdessä että yksittäin. Kelan näkemyksen mukaan lähitulevaisuudessa tarvittaisiin useampi sata kokoaikaista tulkkia vähemmän kuin nykyään. Kelan laskelmat eivät voi olla realistisia.”
Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n verkkosivuilta löydät lisätietoa yhdistyksen toiminnasta.