KLVL:n syysperhepäivillä lauantaina lapset pääsivät pomppuradalle ja pistivät palloihin vauhtia samalla, kun vanhemmat kerääntyivät kuuntelemaan Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaavan opettajan Katri Rannan luentoa kuulovammaisen lapsen koulupolusta.
Kuulovammaisen lapsen koulupolun suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta jokaiselle lapselle löydettäisiin sopivat yksilölliset ratkaisut. Yksi vaihtoehto tukea kuulovammaisen lapsen koulupolkua on pidennetty oppivelvollisuus, joka takaa esimerkiksi pienemmän luokkakoon.
Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta mahdollistaa myös esiopetuksen aloituksen jo 5-vuotiaana, jolloin esiopetus kestää kaksi vuotta.
Ranta painottaa, että mikäli päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on jäänyt hakematta tai oppilaan tilanne muuttuu, voi sitä hakea myöhäisemmässäkin vaiheessa.
– En ole kuullut, että siitä mitään haittaa olisi ollut. Matkan varrella arvioidaan, ovatko erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus yhä tarpeellisia, joten mikään lopullinen päätös se ei ole.
Vaikka kuntoutusohjaaja ja Valterin palvelut ovat vanhempien tukena koulujen ja opettajien ohjeistuksessa, on vanhempien merkitys suuri. Lapsen tulevaa koulua tulisi alkaa perehdyttää hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa koulunkäynnin.
– On todella tärkeää, että opettaja ymmärtää, miksi mitäkin apuvälineitä käytetään ja ymmärtää, mikä merkitys niillä on lapsen oppimiselle.
Haasteita on erityisesti yläluokille siirryttäessä, kun opettajat vaihtuvat opetettavien aineiden mukaan, ja sama tieto kuulovammaisen nuoren oppimisen tukemisesta pitäisi saada välitettyä kaikille. Samalla herkässä iässä oleva teini ei välttämättä halua herättää huomiota esimerkiksi vaatimalla FM-laitteenmkäyttöä tai erityisjärjestelyitä kielten kuunteluihin.
– Moni saattaa myös kokea, että pärjää kyllä ilman apuvälineitä. Kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan siitä, kuuleeko lapsi tai nuori, vaan kuinka kuormittavia koulupäivät ovat. Usein kuulon kanssa joutuu pinnistelemään ja se on uuvuttavaa. Se, että lapsi istuu hiljaa ja tekee tehtäviä ei tarkoita, ettei tilanne olisi hänelle kuormittava.
Moni vanhempi jakoi kokemuksiaan myös siitä, kuinka paremmat järjestelyt luokassa ovat rauhoittaneet heidän lapsiaan. Häiriökäyttäytyminen ja levottomuus ovat vähentyneet, kun oppilaalla on ollut mahdollisuus istua paikalla, josta hän voi helposti nähdä kuka puhuu ja opettaja on osannut tukea kuulemista esimerkiksi toistamalla oppilaiden vastauksia. Myös visuaalinen häly ja liike saattavat olla kuormittavia kuulovammaiselle.
– Kuulovammainen oppilas laitetaan tavallisesti istumaan luokan eteen, jotta opetusta olisi helpompi seurata. Olisi kuitenkin myös tärkeää, että oppilas pystyisi näkemään myös muut oppilaat ja seuraamaan keskustelua muualla luokassa.
Maskien käyttö kouluissa hankaloittaa kuulemista entisestään, ja se on hyvä ottaa huomioon oman lapsen kohdalla.
– Valitettavasti varsinaista listausta kaikista mahdollisista toimintatavoista ja apuvälineistä ei ole olemassa ja kokeilun kautta on löydettävä parhaat tavat tukea lapsen yksilöllistä oppimista.
Mikä Valteri?
• Tarjoaa oppilaille, heidän perheilleen ja lähityöntekijöilleen tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin.
• Palveluista hyötyvät yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevat lapset ja nuoret.
• Tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä koulua omassa kotikunnassaan ja lähikoulussaan.
• Valteri tarjoaa myös viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetusta verkkovälitteisesti oppilaille ympäri Suomen.
Tutustu palveluihin: www.valteri.fi