Miksi ja miten vaikutamme? – Vinkkejä kuntavaalivaikuttamiseen

Kuntavaalit lähestyvät! Meidän on hyvä yhdessä ottaa kantaa tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta kuulovammaisten lasten ja perheiden asioissa silloin, kun heidän elämäänsä, olosuhteita tai palveluja heikentäviä päätöksiä ollaan tekemässä.

Kunnassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat eniten kuulovammaisten lasten perheiden arkeen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, kuunteluystävällisten tilojen rakentaminen tai remontointi, harrastukset, terveys- ja sosiaalipalvelut jne.).

Vaikuttaminen on pieniä tekoja hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Tärkeää on vaikuttaa tärkeäksi kokemiinsa asioihin itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa. Kannattaa tarttua ajankohtaisiin kunnan asioihin ja hyödyntää niitä. Mitä asioita on tärkeää nostaa esille? Mihin asioihin kunnassa pitäisi saada muutos?

Kuuloalan järjestöjen yhteisistä vaaliteeseistä (löytyy myös tältä sivulta alempaa) voi valita myös vain yhden, joka tuntuu omimmalta.

Miten vaikutamme – mitä yhdistys tai yksittäinen jäsen voi tehdä?

  1. Yhdistyksen jäsen voi mennä mukaan vaalitapahtumiin tai eri puolueiden esittelypisteisiin ja jakaa vaaliteesi-paperia. Samalla voi haastaa puolueen ehdokkaita kysymällä esim. ”Jos tulet valituksi, miten aiot vaikuttaa siihen, että vaaliteesit otetaan kunnassa huomioon?”
  2. Joku yhdistyksestä voi kirjoittaa mielipidekirjoituksen paikallislehteen koskien järjestöjen yhteisiä vaaliteesejä.
  3. Jokainen voi jakaa kuulojärjestöjen yhteisiä vaaliteesejä eteenpäin verkossa ja somessa.
  4. KLVL:n vaaliteesisomepostauksia voi jakaa eteenpäin oman kunnan ehdokkaille.
  5. KLVL:n verkkosivujen vaaliartikkelia voi linkittää omiin viesteihin ehdokkaille.
  6. Jos tuntee jonkun ehdokkaan, häneen voi olla henkilökohtaisesti yhteydessä ja kertoa kuuloalan vaaliteeseistä. Samalla ehdokkaalta voi kysyä saman kysymyksen kuin kohdassa 1.
  7. Vaaliteesit voi lähettää eri puolueiden piiritoimistoille tai paikallisosastoille.
  8. Osallistua voi myös kaikille avoimiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin.
  9. Osallistumalla voi saada tietoa ja siellä voi tuoda kuulovammaisten asiaa ja tarpeita esille. Samalla se lisää kuntapäättäjien, virkamiesten ja tilaisuuden muiden osallistujien tietoisuutta ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa.
  10. Jos kunnassa järjestetään (etä)vaalipaneeleita, osallistukaa mahdollisuuksien mukaan niihin vaikka yhdessä muiden paikkakunnalla toimivien järjestöjen kanssa.
  11. Vaalien jälkeen voi lähestyä läpimenneitä ehdokkaita ja toimittaa heille vaaliteesit ja kohdassa 1. mainitun kysymyksen.
  12. Muistakaa myös kunnan vammaisneuvostot; olisiko yhdistyksellä sinne sopivaa ehdokasta?

Kuuloalan järjestöjen yhteiset vaaliteesit

Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla oikeus osallisuuteen

Kuulovammaisella ja viittomakielisellä lapsella on oikeus kuulua aktiivisena toimijana omaan yhteisöönsä sekä vaikuttaa häntä itseään koskeviin päätöksiin. Osallisuus on myönteistä minäkuvaa ja hyvää elämää vahvistava voima. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen ovat perus-ja ihmisoikeuksia, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksia koskevaan sopimukseen ja YK:n vammaissopimukseen.

Päiväkodin ja koulun maailma on iso osa lapsen arkea. Kuulo-ja viittomakielialan järjestöt haluavat nostaa esille kuulovammaisten lasten osallisuuden ja oikeuksien toteutumisen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Oikeus yhdenvertaiseen kehittymiseen ja oppimiseen kuuluu kaikille. Kunnallisessa päätöksenteossa on huomioitava myös kuulovammaisen lapsen ja nuoren tarpeet tarjoamalla hänelle suunniteltuja kasvu- ja oppimisympäristöjä, tukimuotoja ja erityispalveluja – myös yli kuntarajojen.

Kuulovammaisten lasten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa hänen omassa kotikunnassaan seuraavilla toimenpiteillä:

1. Esteetön ja saavutettava oppimisympäristö

  • Oppimisympäristön tulee olla lapselle sopiva eli esteetön kuulemiseen ja näkemiseen. Keskeisinä toimenpiteinä ovat riittävän pieni ryhmäkoko, työrauha, hyvä akustiikka ja valaistus. Ympäristön tulee olla myös visuaalisesti rauhallinen, ja siksi avoin oppimisympäristö ei yleensä ole paras mahdollinen. Häiriötön oppimisympäristö auttaa kaikkia, ei vain kuulovammaisia.
  • Viittomakielisille lapsille tulee turvata omakielinen oppimisympäristö.Toimiva malli on esimerkiksi viittomakielisen opettajan ja puhuttua kieltä käyttävän opettajan samanaikaisopetus, jolloin luokassa käytetään tulkkausta.
  • Lapsen tai nuoren kommunikointimahdollisuuksia tulee tukea hänen tarvitsemillaan apuvälineillä, luokkatilan muutoksilla ja muilla kommunikaation tukimuodoilla.

2. Oikeus sopivimpaan päiväkotiin tai kouluun

  • Vammaisella lapsella on oikeus sellaiseen päiväkotiin tai kouluun, joka parhaiten pystyy vastaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lasta, huoltajia, kuntouttavia tahoja ja muita asiantuntijoita pitää kuulla päiväkotipaikasta tai koulusta päätettäessä.
  • Kuulovammaiselle lapselle on taattava riittävän pieni ryhmäkoko, mutta hän ei automaattisesti kuulu erityisopetuksen ryhmään.
  • Jatkuvuus on tärkeää kuulovammaiselle lapselle. Tuttujen ammattilaisten kanssa lapsen ei tarvitse ponnistella kommunikoidessaan ja tottua kuuntelemaan aina uusia aikuisia.

3. Yksilölliset tukitoimet

  • Kunnan on järjestettävä riittävät ja asianmukaiset tukitoimet kuulovammaisen lapsen tai nuoren osallisuuden mahdollistamiseksi. Tukitoimet toteutetaan yksilöllisesti.
  • Lasta itseään, huoltajia ja kuntoutuksen ja järjestöjen asiantuntijoita on kuultava tukitoimista päätettäessä. Tukitoimia ovat muun muassa kuuloapuvälineiden käyttö, tulkkauspalvelutsekä ohjaus. Henkilöstöllä on oikeus koulutukseen kuulovammaisen sekä viittomakielisen lapsen kohtaamisessa, lapsen kanssa kommunikoinnissa sekä mahdollisuus täydennyskoulutukseen.

Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. Osallisuuden vastakohta on syrjäytyminen.

Helsingissä 2.11.2020
Kuuloliitto ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Liitto ry, LapCI ry, Kuurojen Palvelusäätiö sr & Suomen Kuurosokeat ry

Yleistä kuntavaaleista

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä tai pääsiäispäivän jälkeinen sunnuntai, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Vuoden 2021 kuntavaaleja ei kuitenkaan koronavirustilanteen vuoksi toimiteta huhtikuussa, vaan 13 päivä kesäkuuta.

Seuraa KLVL:n somekanavia (Facebook, Instagram & Twitter), niin voit hyödyntää sieltä helposti eteenpäin jaettavia kuntavaalijulkaisuja omassa vaikuttamisviestinnässäsi.

Tästä löydät myös tämän artikkelin sisällön .pdf-tiedostona, jota on helppo printata ja jakaa eteenpäin.