Blogi: Kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin vastattava

Eduskuntavaaleihin on enää muutama viikko. Niitä ajatellen Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto (KLVL) on julkaissut kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen kanssa yhteiset vaaliteesit. Järjestöt haluavat, että tulevassa hallitusohjelmassa huolehditaan lasten ja nuorten osallisuuden varmistamisesta päätöksenteossa. KLVL haluaa kiinnittää tulevien päättäjien huomion erityisesti siihen, että lasten ja nuorten sote-palvelut ovat saatavissa yhdenvertaisesti koko Suomessa ja että heitä koskevat palveluketjut ovat integroituja.

Sote-palvelut yhdenvertaisiksi

Kuulovammaiset lapset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä.  Heidän avuntarpeensa ovat yksilöllisiä ja lasten tarvitsemat kuntoutuksen muodot erilaisia. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja erityisesti laaja kulttuurillinen ymmärrys sekä avoin suhtautuminen moninaisuuteen. Tarvittavien palvelujen, kuntoutuksen tai tuen saaminen ei voi olla kiinni sote-palveluiden työntekijöiden tietämättömyydestä tai asenteista.

Kuulovammaisten lasten ja nuorten käyttämien apuvälineiden ja muiden laitteiden tulee vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Perheillä on kuitenkin kokemuksia, että lapselle ei ole välttämättä tarjottu kaikkia hänen tarvitsemiaan apuvälineitä. Apuvälineiden lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat puheterapiaa ja muita kuntoutuksen palveluja, kuten Kelan kuntoutusta. Puheterapeuteista on tällä hetkellä pula, joka ei itsestään ratkea. Puheterapeutin koulutuksen aloituspaikkoja pitää lisätä ja varmistaa, että puheterapiaa on saatavilla yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Myös Kelan kuntoutuksen täytyy olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikkialla Suomessa.

Vaikka laki on kaikille sama, perheet ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä millä paikkakunnalla ja hyvinvointialueella he asuvat.

Yhdenvertaisten palveluiden saamisessa on vielä paljon kehitettävää. Vaikka laki on kaikille sama, perheet ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä millä paikkakunnalla ja hyvinvointialueella he asuvat. Näin ei voi olla. Tulevaan hallitusohjelmaan tulee kirjata tavoite lasten ja nuorten sote-palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sote-palvelujen sisällöllisistä uudistuksista sekä laatia niille toimenpideohjelma. Kuulonkuntoutuksen palveluissa tulee myös ottaa huomioon valtakunnalliset ohjeistukset kuntoutukseen ohjautumisesta sekä lääkinnällisten apuvälineiden luovutusperusteista.

Palveluketjujen integrointi tukee kuulovammaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita

 Palveluketjujen pitäisi pystyä toimimaan saumattomammin yhteen, jotta perheet eivät joutuisi vaatimaan lapselleen kuuluvia oikeuksia ja tukea.

Perheille on sälytetty liian suuri vastuu lasten ja nuorten kuntoutusprosessissa. Palveluketjujen pitäisi pystyä toimimaan saumattomammin yhteen, jotta perheet eivät joutuisi vaatimaan lapselleen kuuluvia oikeuksia ja tukea. On tärkeää, että kuulovammaisen lapsen vanhemmat saavat riittävästi tietoa kuntoutusmuodoista ja -tavoista sekä kielen kehityksestä. Lapsen tulee saada tarvitsemansa yksilöllinen tuki ja apuvälineet varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Tulevalla hallituskaudella tulee panostaa palveluohjauksen kehittämiseen. Kaikkien hyvinvointialueiden sote-palvelujen tulee toimia saumattomasti yhteen Kelan, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen palvelujen kanssa. Hyvinvointialueiden tulee myös tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksessa kuntoutuksen laadun takaamiseksi. 

Järjestöjen tekemä työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Siksi kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen toimintaedellytykset ja resurssit tulee turvata. Järjestöjen kautta saatavalla tiedolla ja vertaistuella on usein merkittävä vaikutus kuulovammaisen lapsen ja hänen perheensä elämään. Vertaistoiminta tarjoaa kuulovammaisten lasten perheille mahdollisuuden jakaa kokemuksia, arjen vinkkejä ja tutustua muihin vastaavassa tilanteessa oleviin perheisiin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki- ja toiminta tuleekin integroida mukaan palveluketjuihin.

Sari Suokas, toiminnanjohtaja

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen yhteisiin vaaliteeseihin voi tutustua sivuillamme.