Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL) jatkaa viime vuonna käynnistynyttä ”Hei, huomaa mut!” -kampanjaa, jonka kautta liitto pyrkii muistuttamaan kuulovammaisen lapsen oikeuksista, tuomaan esille niitä haasteita, joiden kanssa kuulovammaisten lasten perheet kamppailevat arjessaan, ja tarjoamaan perheille tukea.
Liitto haluaa kiinnittää tänä vuonna huomiota erityisesti kuulovammaisten lasten ja nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen vaikuttaviin asioihin: kaverisuhteisiin, harrastuksiin, kieleen ja tulkkaukseen sekä kuunteluympäristöihin.
Kaverit ovat voimavara kuulovammaisten lasten ja nuorten elämässä. Kaveri saattaa auttaa tilanteissa, joissa kuuleminen jää epävarmaksi. Kuulovammainen lapsi tai nuori voi kokea isommat kaveriporukat välillä raskaiksi. Ryhmässä kuuntelu vaatii paljon keskittymistä, joka vie voimia. Kavereita voi puolestaan turhauttaa asioiden selittäminen moneen kertaan. Useat kuulovammaiset lapset ja nuoret kärsivät puutteellisista kaverisuhteista.
Vapaa-ajalla kuulovammaisen lapsen tai nuoren oikeuksiin liittyviä haasteita ja epäkohtia on kohdannut liiton selvityksen mukaan n. 40 % kuulovammaisten lasten perheistä. Nämä ongelmat liittyvät eniten sosiaalisiin suhteisiin kavereiden kanssa. Liitto kannustaa kuulovammaisten lasten perheitä osallistumaan vertaistoimintaan, jossa tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia. Vertaistoiminta tukee lapsen itsetunnon ja identiteetin vahvistumista ja vertaistilaisuuksissa opituista ryhmä- ja kaveritaidoista on hyötyä lapsen ja nuoren elämässä.
Kaverisuhteisiin ja harrastuksiin voi vaikuttaa myös huono kuunteluympäristö. Se voi uuvuttaa kenet tahansa. Erityisesti tämä on pulmana kuulovammaisella lapsella tai nuorella, jolla ei välttämättä ole enää energiaa päivän jälkeen käydä harrastuksissa tai nähdä kavereita, koska on joutunut koko päivän skarppaamaan kuulonsa kanssa. Liitto peräänkuuluttaa esteettömän kuunteluympäristön huomioimista. Se koostuu hyvästä akustiikasta, vähäisestä taustamelusta, kuuntelua helpottavista äänijärjestelmistä ja tiedon esittämisestä myös visuaalisesti selkeässä muodossa.
Kuulovammaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastaa ja olla osallisena yhteisössään. Kuulovammaisille lapsille sopivien harrastusten löytäminen askarruttaa ja haastaa monia perheitä. Kynnys harrastustoimintaan osallistumiselle voi olla suuri ainoana kuulovammaisena lapsena harrastusporukassa. Osallistuminen voi vaatia myös vanhemmilta paljon, sillä harrastusten vetäjät pitää perehdyttää tilanteeseen, opettaa heidät kohtaamaan kuulovammainen lapsi ja toimimaan tulkin kanssa. Liitolta on saatavilla tukimateriaalia kuulovammaisen lapsen huomioimiseen, jota voi jakaa harrastusten vetäjille.
Viittomakielen tulkin saaminen vapaa-ajalle on myös yksi harrastusten isoista haasteista. Erityisesti tänä syksynä KLVL on saanut useita yhteydenottoja siitä, että lapsi ei voi harrastaa tai harrastusretkiä on peruuntunut, koska tulkkia ei saa. Liiton selvityksen mukaan kielen ja kommunikaation kanssa haasteita on kohdannut 29 % kuulovammaisten lasten perheistä.
Liiton puheenjohtaja Ari Haaranen kertoo, että ”Kuulovammaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja kommunikoida muiden kanssa yhdenvertaisesti. On kunnioitettava hänen oikeuttaan viestiä ja tulla ymmärretyksi omana itsenään. Lapsen tulisi saada viestiä tavalla, joka hänelle sopii luontevimmin. Lapsella on oikeus omaan kieleen ja perheillä on oikeus yhteiseen kieleen.”
Liitto toivoo, että Kela huolehtisi siitä, että jokainen tulkin tarvitsija oikeasti saa tulkin ja Kela kehittäisi tulkkauspalveluaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Liitto muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa turvaamaan lasten oikeudet. Myös tulkkia tarvitsevalla lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hänelle on tarjolla tarvitsemansa kommunikaatiota tukevat palvelut. Perustuslaki turvaa viittomakieltä käyttävien kielelliset oikeudet. Oikeus tulkkauspalveluiden käyttö perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Se ei sisällä ikärajoja, joten tulkkaus on myönnettävä jokaiselle sitä tarvitsevalle, myös varhaislapsuudessa.
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry on vuonna 1963 perustettu valtakunnallinen järjestö, joka on tarkoitettu kaikille perheille, joissa on kuulovammainen lapsi tai nuori. Tarjoamme vertaistukea ja tapahtumia ympäri Suomen sekä tietoa ja edunvalvontaa. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitolla on 9 jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.
Kampanjen Hej, se på mej! fortsätter
Hörselskadade Barns Föräldraförbund rf (HBFF) fortsätter med kampanjen ”Hej, se på mej” som inleddes ifjol. Med kampanjen vill förbundet påminna om hörselskadade barns rättigheter, lyfta fram de utmaningar som familjer med hörselskadade barn kämpar med i vardagen, samt erbjuda stöd till familjerna.
I år vill förbundet fästa särskild uppmärksamhet vid saker som inverkar på hörselskadade barns och ungas sociala relationer och interaktion: kompisrelationer, hobbyer, språk och tolkning, samt hörselmiljöer.
Kompisarna är en resurs i hörselskadade barns och ungas liv. En kompis kan hjälpa i situationer där man är osäker på om man hört rätt. Hörselskadade barn och unga kan uppleva att det ibland är jobbigt att umgås i större kompisgäng. I gruppsammanhang kräver lyssnandet mycket koncentration, och det tär på krafterna. Kompisarna kan för sin del bli frustrerade över att behöva förklara saker flera gånger. Många hörselskadade barn och unga har bristfälliga kompisrelationer.
Enligt förbundets utredning har ca 40 % av familjerna med hörselskadade barn stött på utmaningar och missförhållanden vad gäller fritiden och hörselskadade barns och ungas rättigheter. De här problemen har främst att göra med sociala relationer till kompisar, samt hobbyer. Förbundet vill uppmuntra familjer med hörselskadade barn att delta i kamratstödsverksamhet, där man får träffa andra i liknande situation. Kamratstödsverksamheten stöder barnets självkänsla och stärker identiteten, och de förmågor man lär sig av att umgås i grupp och med kompisar är till nytta i barnets eller den ungas liv.
En dålig hörselmiljö kan också inverka på kompisrelationerna och hobbyerna. Vem som helst kan bli utmattad av en dålig hörselmiljö. Det här är ett problem särskilt för hörselskadade barn och unga, som efter dagens slut kanske inte har tillräckligt med energi att utöva en hobby eller träffa kompisar, eftersom man hela dagen har varit tvungen att anstränga sig för att höra. Förbundet efterlyser att man beaktar tillgängligheten i hörselmiljöer. Den består av en god akustik, minimalt bakgrundsbuller, ljudteknik som underlättar hörandet och att man även använder sig av tydligt framställd visuell information.
Hörselskadade barn och unga har rätt till hobbyer och att vara delaktiga i sina gemenskaper. Många familjer tycker att det är svårt och knepigt att hitta en lämplig hobby åt det hörselskadade barnet. Tröskeln att delta kan vara stor om man är den enda hörselskadade i hobbygruppen. Deltagandet kan också kräva mycket av föräldrarna, som måste informera hobbyverksamhetens ledare om situationen, lära dem hur man bemöter ett hörselskadat barn och hur man använder tolk. Från förbundet kan man få stödmaterial om hur man tar ett hörselskadat barn i beaktande. Det materialet kan man ge till hobbyverksamhetens ledare.
En annan stor utmaning vad gäller hobbyerna, är huruvida man får teckenspråkstolk på fritiden. Speciellt den här hösten har flera personer kontaktat förbundet och berättat att barnet inte har kunnat utöva sin hobby, eller inte kunnat fara med på en utfärd i anslutning till hobbyn, för man har inte fått tolk. Enligt förbundets utredning har 29 % av familjerna med hörselskadade barn stött på utmaningar när det gäller språk och kommunikation.
Förbundets ordförande Ari Haaranen berättar att ”Hörselskadade barn och unga har rätt att bli hörda och kommunicera med andra på ett jämlikt sätt. Man måste respektera barnets rätt att förmedla sig och bli förstådd som den hen är. Barnet borde få uttrycka sig på det sätt som känns mest naturligt. Barnet har rätt till sitt eget språk och familjen har rätt till ett gemensamt språk.”
Förbundet önskar att FPA skulle se till att var och en som behöver tolk också får det, och att FPA skulle utveckla sina tolkningstjänster enligt kundernas behov. Förbundet vill påminna om att FN:s konvention om barnets rättigheter förpliktar att trygga barnets rättigheter. Även barn som behöver tolk har rätt att bli hörda och förstådda. För barnets välmående är det viktigt, att de tjänster som hen behöver för att stöda kommunikationen finns att tillgå. Grundlagen tryggar teckenspråkigas språkliga rättigheter. Rätten till att använda tolkningstjänster grundar sig på lagen om tolkningstjänst för handikappade personer. Den innehåller inga åldersbegränsningar, så tolkning bör beviljas till alla som behöver det, även i tidig barndom.
Hörselskadade Barns Föräldraförbund rf grundades 1963 och är en landsomfattande organisation för alla familjer med hörselskadade barn och unga. Vi erbjuder kamratstöd och evenemang runtom i Finland, samt information och intressebevakning. Hörselskadade Barns Föräldraförbund har nio medlemsföreningar runtom i Finland. Förbundets kansli finns i Helsingfors.