Hyvä mielenterveys on hyvinvoinnin perusta. MIELI ry:n asiantuntija Arja Taipale kertoo siitä, miten arjessa voi tukea koko perheen hyvinvointia ja opettaa lapsille tärkeitä mielenterveystaitoja.
Mielenterveydestä puhutaan yhä enemmän. Varsinkin mielenterveyden ongelmista ollaan tietoisempia kuin koskaan. Myös korona-aika on tuonut esiin huolen niin nuorten kuin vanhuksienkin jaksamisesta haastavassa tilanteessa. Työssä uupuminen ja esimerkiksi masennus eivät ole enää tabuja kuten muutama sukupolvi sitten. Kun mielenterveyden riskeistä ja haasteista puhutaan unohtuu usein pohtia sitä, mitä tarkoitetaan hyvällä, terveellä mielellä.
Arja Taipale työskentelee MIELI ry:n asiantuntijana ja pitää koulutuksia neuvolan terveydenhoitajille siitä, miten perheissä voidaan tukea hyvää mielenterveyttä.
– Mielenterveys vaihtelee elämän aikana, toisinaan mielenterveyttä voi kokea olevan enemmän, toisinaan vähemmän. Vaikka henkilöllä olisi todettu mielenterveyden häiriö,se ei poissulje mielenterveyttä.
Mutta millainen on terve mieli? Taipale nostaa esiin WHO:n (2013) määritelmän: ”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.”
Tiiviiseen määritelmään mahtuu niin myönteinen käsitys itsestä, omasta potentiaalista ja pärjäämisestä kuin kyvystä tehdä työtä, leikkiä ja oppia. Siihen sisältyy myös erilaisten selviytymiskeinojen ja arjessa tarvittavien taitojen hyödyntäminen, sekä kokemusjoukkoon kuulumisesta erilaisissa yhteisöissä. Pienistä asioista ei ole siis kyse. Onneksi mielenterveyttä voi silti vahvistaa ja ylläpitää pienillä arkisilla teoilla.
Vanhempien huomioitava myös itsensä
Taipaleen järjestämissä koulutuksissa mielenterveyttä tarkastellaan voimavaranäkökulmasta. Koulutuksissa käsitellään mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä perehdytään keinoihin, joiden avulla ammattilainen voi ottaa mielenterveyteen liittyviä teemoja puheeksi perheiden kanssa. Koulutukset tarjoavat ammattilaisille keinoja, joiden avulla perheet voivat vahvistaa hyvää mielenterveyttä.
– Neuvoloissa on vahvasti terveyttä ja hyvinvointia edistävä näkökulma, kun taas esimerkiksi akuutissa hoitotyössä näyttäytyvät enemmän mielenterveyden haasteet. On paljon myös ammattilaisten omasta mielenkiinnosta kiinni, kuinka paljon he kiinnittävät vastaanotoilla huomiota juuri mielen hyvinvointiin, Taipale kertoo.
Lapsen mielenterveyden edistäminen ei voi kuitenkaan tapahtua vanhempien kustannuksella. Kun vanhemmat voivat hyvin niin lapsella on paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin.
– Kun puhutaan lasten mielenterveyden edistämisestä, toteutuu se pitkälti vanhempien kautta. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän vaikuttaa se, miten vanhemmat itse voivat, millaisia valintoja he arjessaan tekevät ja miten lapsen kanssa toimivat.
Lapsi omaksuu perheensä tavat, tottumukset. sekä arvot ja asenteet ja lähtee toteuttamaan niitä kasvaessaan ja lopulta aikuisuudessa.
– On tärkeää pohtia sitä, miten perheessä huolehditaan jokaisen perheenjäsenen hyvinvoinnista. Mikäli perheessä on esimerkiksi erityistarpeinen lapsi, tulee vanhempien muistaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Tällöin hän jaksaa paremmin neuvoa ja ohjata lasta arjen tilanteissa sekä olla lapsen tukena ja turvana.
Yhteisiä hetkiä
Hyvinvoivilla vanhemmilla on voimavaroja olla läsnä sekä kiinnostua lapsen asioista.
– Vanhemman pitäisi jaksaa selittää asioita lapselle ikätasoisesti ja arjessa tulisi olla aikaa rauhallisille keskusteluilla.
– Olisi tärkeää pysähtyä pohtimaan sitä, mitä juuri oma perhe tarvitsee voidakseen hyvin. Millaisia tarpeita itse kullakin, lapsella, nuorella ja vanhemmalla on, ja miten näihin tarpeisiin voidaan vastata.
Jokaisella meistä on elämässä vastuita ja velvollisuuksia ja usein arjen eri palasten yhteensovittaminen tuo haasteita.
– On hyvä pohtia yhdessä perheen kanssa minkälaisista asioista päivä koostuu, millainen päivärytmi on, ja miten elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään ja miten niille tarvittaessa löytyisi enemmän aikaa.
Yksi tapa hahmottaa arjen erilaisia mielenterveyttä tukevia osa-alueita on jakaa ne osioihin kuten uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen ja kehon kuuntelu, vapaa-aika ja luovuus. Apuna voi käyttää Mielenterveyden kättä.
Eri osien tasapainoa voi hahmottaa vaikka niin, että pisteyttää eri osa-alueita ykkösestä vitoseen, sen mukaan, miten hyvin ne arjessa toteutuvat. Silloin on helppo huomata, jos jollekin asialle, kuten vapaa-ajalle tai levolle tarvittaisiin enemmän aikaa.
– Jos huomaa, että jokin asia on arjessa rempallaan, on hyvä pohtia, miten tilanne olisi mahdollista korjata paremmaksi – mitä se vaatisi itseltä, toisilta tai ympäristötekijöiltä. Arjen eri osa-aluieden tulisi olla tasapainossa niin, että ihminen itsee kokee voivansa hyvin
Tyypillisesti kiireisessä arjessa nipistetään juuri niistä asioista, jotka tukevat jaksamista. Yksi nipistää unesta, toinen ruokailuhetkistä, kolmas liikkumisesta tai sosiaalisista suhteista. Joku vähän kaikesta.
– Esimerkiksi ruokailun osalta tulisi muistaa, ettei kyse ole vain energiansaannista, vaan ruokailu tarjoaa myös yhdessäolon hetkiä. Ruokapöydän ääressä voidaan vaihtaa kuulumisia, sekä jakaa ilonkokemuksia ja harmituksen aiheita.
Tasapainoisessa arjessa rutiineilla on iso merkitys. Siten voidaan vähentää stressiä, ja aikaa jää enemmän elämän merkityksellisille ja iloa tuottaville asioille. Kun perheessä on selkeät rutiinit, säästytään arjessa myös monelta kinalta.
Mielenterveystaidot
Sujuva arki muodostuu monista eri palasista. Rutiinin lisäksi arkea voidaan sujuvoittaa mielenterveystaidoilla.
– Mielenterveystaidoilla tarkoitetaan muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, itsetuntemusta, omien vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Sen lisäksi puhutaan arjenhallinta- ja ongelmanratkaisutaidoista sekä siitä, että osataan pyytää apua ja tukea. Jaksamisen näkökulmasta on tärkeä tunnistaa, milloin omat voimat eivät riitä. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta tai huonommuutta.
Myös stressinhallinta on tärkeä osa arjen sujuvuutta. Siihen liittyy haitallista stressiä aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen sekä pyrkimys vähentää stressin lähteitä. Lisäksi siihen liittyy suotuisien palautumista edistävien keinojen tunnistaminen.
Tavallinen arki tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet mielenterveystaitojen harjoitteluun ja vahvistamiseen sekä aikuiselle että lapselle.
– Lapsihan oppii paljon mallista ja toistojen kautta. Mielenterveystaitojen, kuten tunnetaitojen opettelussa aikuisella on tärkeä rooli, sillä aikuinen sanoittaa lapselle erilaisia tunteita, selittää syitä tunteiden heräämiselle ja auttaa lasta ymmärtämään tunteiden herättämiä ajatuksia, kehotuntemuksia ja käyttäytymistä. Aikuisen avulla lapsi oppii säätelemään tunteitaan ja sovittamaan ne erilaisiin tilanteisiin sopiviksi.
Lisäksi vanhemman olisi tärkeää antaa kehuja, kannustusta ja kiitosta, kun lapsi toimii toivotulla tavalla, jotta huomiota ei saisi vain toimimalla ei-toivotulla tavalla.
Perheenjäsenten tarpeet tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin osalta. Monilapsisessa perheessä kaikkien tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan heti. Aikuiselta vaaditaan arjen tilanteissa kykyä asettua lapsen asemaan, arviointikykyä ja kärsivällisyyttä. Kaikkiin tarpeisiin ei tarvitse reagoida heti.
– Tietenkin vaaratilanteeseen pitää puuttua välittömästi, samoin vauvan viesteihin, mutta on tärkeää, että lapsi oppii myös odottamaan omaa vuoroaan. Aikuisen tulee arvioida, mitkä lapsen tarpeista voivat odottaa tai millaisia keskusteluja niistä tulisi käydä lapsen kanssa ja onko kaikkia toiveita ja tarpeita aina tarpeen täyttää.
Mistä saan voimaa
Mielenterveystaitoihin kuuluu myös se, että tunnistaa asioita, jotka rentouttavat ja tuovat iloa ja hyvää mieltä velvollisuuksien ja suoritettavien tehtävien lomassa. Palautumisen ja rentoutumisen ei pitäisi ajoittua vain lomapäiviin vaan rauhoittumisen hetkiä tulisi ripotella myös pitkin jokaista arkipäivää. ’
– Kun tunnistaa mitkä tilanteet arjessa ovat erityisen kuormittavia on helpompi tehdä palautumista mahdollistavia valintoja.. Esimerkiksi jos lapsi joutuu päivän aikana olemaan paljon hälyisessä ympäristössä ja pinnistelemään kuuloaan, kannattaa kotona kiinnittää huomiota siihen, ettei ärsyketulva ole jatkuvaa. Onko televisio turhaa päällä tai meneekö vapaa-aika videopelejä pelatessa tai kännykällä? Tai ovatko päiväkoti- tai koulupäivän jälkeiset harrastukset kuormittavia vai virkistäviä? Eli millaisten omien valintojen kautta kuormittumista on mahdollista vähentää ja palautumista lisätä.
Mielenterveys on tietoa, taitoja ja myönteistä asennetta. Se on myös omien voimavarojen tunnistamista ja niiden hyödyntämistä arjessa. Omaa arkea voi aika-ajoin arvioida ja miettiä tukeeko se kaikkien hyvää oloa.
– Ei pidä pelästyä ja ajatella, että olisi liian myöhäistä opettaa lapselle taitoja huolehtia mielestään. Mielenterveystaitoja opetellaan koko elämän halki. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, Taipale kannustaa.
MIELI ry
- MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö.
- MIELI ry:n sivuilta www.mieli.fi, löytyy paljon materiaaleja ja koulutuksia mielen hyvinvoinnin tueksi.