Joka tuhannes lapsi syntyy kuulovammaisena. Lasten kuulovammoista noin 60 % aiheutuu perimästä. Muita syitä ovat sikiöaikaiset häiriöt, sairaudet tai päähän kohdistuvat vammat. Tältä sivulta löydät yleistä tietoa lapsen kuulovammasta.
Kuulovammoja on monenlaisia
Kuulovammoja on paljon erilaisia. Lääketieteellinen termi kuulovammainen pitää sisällään hyvin erilaisia käsitteitä. Kuulovammainen voi olla:
- suomen tai ruotsin kieltä käyttävä puhekielinen
- toispuoleisesti kuulovammainen
- suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä
- lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti huonokuuloinen tai kuuro
- kuulokojetta, sisäkorvaistutetta tai luujohtokojetta käyttävä
- kuurosokea/kuulonäkövammainen
- kuulomonivammainen
Kuulon alenema voi olla mitä tahansa lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. Kuulovamman vaikeusaste tunnistetaan kuulontutkimuksissa ja ilmaistaan kuulokäyrällä desibeleissä. Suurimmalla osalla kuulovammaisista lapsista on joko lievä tai keskivaikea kuulovika.
Miten kuulovammoja hoidetaan?
Sisäkorvaperäisten kuulovaurioiden hoitoon käytetään kuulokojeita, jotka tavallisesti tuovat selkeän avun kuulemiseen.Kuulokojeet otetaan käyttöön, jos kuulo on molemmissa korvissa alentunut vähintään lähelle 30 desibeliä tai enemmän. Kun välikorvassa on vikaa, luunjohtokojeesta (<- tuohon linkki) saattaa olla apua.
Jos kuulokojeen antama vahvistus todetaan riittämättömäksi, mahdollisuutena voi olla sisäkorvaistute. Se on leikkauksessa asennettava sähköinen kuulokoje, joka johtaa ääniaallot suoraan kuulohermoon ja ohittaa näin sisäkorvan. Nykyisin lähes kaikki vaikea-asteisesti kuulovammaiset lapset saavat sisäkorvaistutteen.
Kun kuulovammaa on todettu, terveydenhuollon moniammatillinen työryhmä tutkii lapsen ja tekee hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Ensimmäinen ja kuntoutuksen kannalta alkuvaiheessa tärkein kontakti kuulovammaisen lapsen perheelle on hoitava kuulokeskus tai vastaava yksikkö. Kuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovammaiselle lapselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys. Lue lisää kuulon kuntoutuksesta Kuuloavaimesta.
Edellä mainittujen lääkinnällisten apuvälineiden lisäksi tarvitaan yleensä myös muita apuvälineitä. Näitä ovat esimerkiksi FM-laite, induktiosilmukka ja tv-kuuntelun apuvälineet.
Miten kuulovamma vaikuttaa kommunikointiin?
Lievästi kuulovammaisella lapsella on vaikeuksia kuulla hiljaista puhetta ja puheenerottelu varsinkin hälyisessä tilanteessa on hankalaa. Keksivaikeasti kuulovammaisella on vaikeuksia kuulla puhetta ryhmätilanteissa ja lisäksi heidän on vaikea erottaa konsonantteja toisistaan. Vaikeasti kuulovammainen lapsi saattaa kuulla voimakkaan puheen lähietäisyydeltä, mutta puheenerottelu on hankalaa.
Kommunikaation tukena voidaan käyttää kuvia, huuliolukua, vinkkipuhetta, viitottua puhetta, tukiviittomia, sormiaakkosia tai muita korvaavia kommunikaatiomuotoja. Viittomakieli puolestaan on äänetön kieli, jolla on oma rakenteensa ja kielioppinsa. Lisää kielestä ja kommunikaatiosta.
Kuulon apuvälinettä käyttävä lapsi on koko ikänsä sen varassa eli lapsesta ei tule normaalikuuloista kuulon apuvälineen avullakaan. Tämän vuoksi kuulon apuvälineiden säännöllinen käyttö on erittäin tärkeää.
Mistä saan lisää tietoa lapsen kuulovammasta?
Kuuloavain.fi on tietopankki, johon on kerätty tietoa ja tukea kuulovammaisten lasten vanhemmille. Oli kyse sitten koulunkäynnin aloittamisesta, sisaruudesta tai työelämästä, löydät kaikesta näistä tietoa Kuuloavaimesta.