Vievätkö robotit meiltä työt? Katoavatko perinteiset ammatit, vai elämmekö virtuaalitodellisuudessa? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen pohtii tulevaisuuden työelämää ja ammatteja megatrendien kautta.
Teksti: Marie von Bell
Kuvat: Elina Hiltunen
Oma villi toiveeni on se, että saisimme tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen kuriin. Tämän ongelman ratkaisuun avuksi on tultava kaikkia ulottuvuuksia lainsäädännöstä, teknologiaan ja kuluttajakäyttäytymiseen. On löydettävä ratkaisuja kohti parempaa ja kestävämpää maailmaa.
Ilmastonmuutos on yksi megatrendeistä ja sen haasteita ratkaisemaan nousee uusia ammatteja. Vihreän teknologian ja kiertotalouden osaamista tullaan tarvitsemaan yhä enemmän. Vaikka ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tarvitaan paljon työtä, ovat sään ääri-ilmiöt jo lisääntyneet. Pelastushenkilökuntaa tarvitaan yhä enemmän, kun kuivuus, metsäpalot ja helle lisäävät avun tarvetta. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisten terveyteen eri tavoilla. Esimerkiksi kuluneen kesän helteet, joita yhä enemmän ja enemmän tullaan näkemään, ovat terveysrasite ihmisille ja erityisesti vanhemmille ihmisille. Muuttuva ilmasto tekee myös talvista lumettomia, pimeämpiä. Talvien pitkä pimeys vaikuttaa myös mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Uskon, että terveydenhoidon henkilökuntaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ja heidän merkityksensä kasvaa entisestään.
Kansainvälisessä työyhteisössä omalla kotisohvalla
Sellaisiin megatrendeihin, kuin väestön kasvu ja väestörakenteen muutos, liittyvät omat haasteensa. Suomessa syntyy tällä hetkellä lapsia 1,4 naista kohden. Se tarkoittaa sitä, että kansakuntamme pienenee tulevaisuudessa ja yhä suurempi osa väestöstä tulee olemaan vanhuksia. Suomi yltää maailman ikääntyneimpien väestöjen viiden kärkeen. Suomi on siis hyvin ikääntyvä kansa, mikä tarkoittaa, että meidän on ratkaistava, miten vanhustenhoito järjestetään tulevaisuudessa.
Samaan aikaan, kun Suomessa ikäihmisten osuus lisääntyy, on maailmassa monia paikkoja, joissa kaikille nuorille ei riitä työpaikkoja ja koulutusta. Jotta koulutus tavoittaisi yhä useammat nuoret ympäri maailmaa, digitaaliset koulutusratkaisut tulevat varmasti kehittymän ja yleistymään. Jos ajatellaan esimerkiksi kuulovammoja niin ohjelmat tulevat varmasti helpottamaan tulevaisuudessa kommunikointia. Jo pitkään globalisoituvassa maailmassa haasteena on ollut, että kaikki eivät puhu samaa kieltä. Erilaisia appeja/aplikaatioita on kehitetty helpottamaan ja nopeuttamaan tulkkausta ja käännöstyötä – kehittelyssä on ollut mukana myös viittomakieli.
Kansainvälistyminen on edelleen yksi megatrendi, vaikka se onkin ottanut takapakkia nationalismin saatua enemmän jalansijaa. Silti Suomessakin on nähty Aasian globaalin vaikutusvallan kasvu, kun kiinalaiset ja intialaiset yritykset palkkaavat suomalaisia työntekijöitä. Näkisin, että kansainvälisyys työelämässä tulee olemaan hyvin tärkeää. Kansainvälistymiseen liittyen työtä pystytään yhä enemmän tekemään erilaisten alustojen kautta. Koronan vuoksi digitalisaatio on ottanut jättiloikan ja Suomesta käsin voi tehdä erilaisten digitaalisten alustojen kautta hommia ympäri maailmaa. Voit istua mökissä Inarissa ja tehdä töitä, vaikka jenkkeihin.
Nyt on kehitetty esimerkiksi Amazon Mechanical Turk -alusta, jossa voi tehdä hyvin pieniä tehtäviä, kuten kirjoittaa kuviin tägejä, joista maksetaan yksi Amerikan sentti yhden tehtävän suorittamisesta. Hyvin rutiininomaista mikrotyötä.
Digitalisaatio on jo tuonut paljon uusia ammatteja, kuten ohjelmoijat, koodarit ja muut jotka pitävät virtuaalista todellisuutta yllä, sekä ammatit, jotka liittyvät laitteiden valmistukseen. Näiden lisäksi on sosiaalinen media, joka on luonut uusia nimikkeitä, kuten vaikkapa some-runoilijoita ja tubettajia. Sosiaalisen median kautta tulee varmasti vielä monia uusia ammatteja, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Tulevaisuuden työelämään tulee vaikuttamaan myös tekoälyrobotiikka. Tähän tarvitaan tietysti teknologiaosaajia – niitä, jotka osaavat ohjelmoida sekä niitä, jotka pystyvät korjaamaan mekaanisia laitteita. On toki kiinnostavaa nähdä, mitä ammatteja robotiikka vie meiltä, mutta vielä kiinnostavampaa on se, millä aloilla niistä tulee meidän kumppaneitamme työelämässä. Tekoälyohjelmat tunnistavat jo nyt mammografiakuvasta tai silmästä otetusta kuvasta syövän ja monia muita sairauksia hyvin tarkkaan. Lääkäreillä tulee olemaan tulevaisuudessa apunaan automatiikkaa, joka taas muuttaa lääkärin työtehtäviä. Yksi, mikä kuitenkin säilyy myös tulevaisuudessa, on ihmisen suhde ihmiseen. En usko, että robotit tai tekoäly tulisivat korvaamaan ihmisen sellaisenaan – ne tulevat vain enemmän ja enemmän auttamaan ihmistä.
Pienillä teoilla parempaa maailmaa
Mielestäni tulevaisuudessa korostuvat perustaidot: ryhmätyötaidot, kommunikaatio ja kulttuuriosaaminen. Kulttuurisensitiivisyys auttaa todella paljon, kun menemme kohti yhä kansainvälisempää ympäristöä. Käännöstyön avuksi voimme saada tekniikkaa, mutta kulttuuriosaamista ja ymmärrystä se ei voi korvata.
Ei kannata ajatella niin, että samassa ammatissa tulisi olemaan koko ikäänsä. Sanoisin, että ennakointitaidoista voisi olla hyötyä. On oltava valppaana ja kehitettävä omia taitojaan, jotta kelkasta ei putoa, vaikka oma työpaikka menisikin. On myös hyvä valmistautua ajatukseen yrittäjyydestä tai freelance-työstä. Yleissivistys on edelleen tärkeää, sitä ei tule unohtaa. Kaikkea ei löydy googlesta.
Itse insinöörinä kannustan panostamaan teknologiaosaamiseen. Teknologialla on pystytty tuhoamaan tätä maapalloa, mutta uskon, että sillä pystytään myös pelastamaan paljon. Suomi ei kilpaile ”halvoilla käsillä”, vaan kilpailukykymme tulee koulutuksesta.
Vaikka monet megatrendeistä saattavat kuulostaa uhkaavilta, asustaa itsessäni tietty optimismi. Toivon, että jokaisessa duunissa pystyttäisiin tehdä parempaa maailmaa. Idealisti asuu meikäläisessäkin näiden vuosien jälkeen.
Kannustaisin kaikkia tulevaisuuttaan pohtivia nuoria maailman parantamiseen. Yrittäkää tehdä aina omalta osaltanne parempaa maailmaa, ja ajatelkaa tätä meidän maapalloamme. Kaikki lähtee pienistä teoista ja fiksuista valinnoista. Pienistä pisaroista muodostuu valtameri.
Elina Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori.
Futuristi, luennoitsija ja kirjailija. Toivoi lapsena tulevansa karjalanpiirakan rypyttäjäksi. Toistaiseksi yhtään piirakkaa, ei ole rypytetty – ehkä senkin aika tulee. Hiltunen asuu Espoossa perheensä kanssa, johon kuuluu lasten ja miehen lisäksi kaksi nelijalkaista hännänheiluttajaa.